Helsingin paikanviittomisto

17.12.2018

Kirjoittaja: Juha Manunen, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

 

Helsingin paikanviittomisto

 

Paikanviittomiston etymologia

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen Helsingin paikanviittomien luomista. Esimerkkien materiaalina käytän Suomalaisen viittomakielen wikisanakirjaa, SignWiki ja Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirjaa, Suvi. Artikkelissaan Rainò (2006) jakaa paikannimiviittomien etymologisen taustan neljään tyyppiin: rakenteellisen käännöksen sisältäviin nimiin, paronyymisiin käännösnimiin, sormiaakkosia sisältäviin lainanimiin ja omaperäisiin viittoma-nimiin.

Rakenteellisen käännöksen sisältävissä nimissä tapahtuu viittoman tai yhdysviittoman sanasisäinen käännös pohjautuen vastaavaan suomen kielen sanaan tai yhdyssanoihin, kuten esimerkiksi Valkeakoski > VALKEA+KOSKI. Paronyymisissa käännösnimissä viittoma pohjautuu vastaavan suomen kielen sanan kirjoitusasun aiheuttamaan satunnaiseen assosiaatioon, kuten esimerkiksi Haukipudas > HAUKI+PUHDAS. Sormiaakkosia sisältävissä lainanimissä on käytössä suomen kielen kirjaimia vastaavat sormiaakkoset. Omaperäiset viittomanimet pohjautuvat suomenkielisen nimen sijasta paikan omaperäiseen, visuaaliseen assosiaatioon, joita voi olla esimerkiksi kaupunkien ja kuntien vaakunat, kartografinen sijainti Suomessa, tunnetut maamerkit ja nähtävyydet. Lisäksi on mainittava, että paikanviittomisssa saattaa esiintyä variaatiota niin leksikon kuin fonologian tasolla (viittoman käsimuodossa, paikassa, liikkeessä tai orientaatiossa).

 

Luokittelu

Rakenteellisen käännöksen sisältävistä nimistä on monta esimerkkiä löydettävissä, kuten esimerkiksi Kallion kaupunginosa > KIVI tai KIVI+MÄKI (”kallio”), Lauttasaaren kaupungin-osaan kuuluva Koivusaaren osa-alue > KOIVU+SAARI ja Munkkiniemen kaupunginosa > MUNKKI+NIEMI. Paronyymisista käännösnimistä on joitakin esimerkkejä, kuten esimerkiksi Viikin kaupunginosa > VIIKINKI (paikanviittoma suomen kielen sanan ”viikinki” aiheuttaman assosiaation vaikutuksesta, paikanviittoma voi olla yksikätinen tai kaksikätinen), Kampin kaupunginosa > KAMPA (paikanviittoma suomen kielen sanojen ”kampa” ja ”kammata” aiheuttaman assosiaation vaikutuksesta) ja Konalan kaupunginosa > KANA (paikanviittoma suomen kielen sanan ”kana” aiheuttaman assosiaation vaikutuksesta). Samasta suomen kielen sanasta voi tulla mieleen useampi eri merkitys, kuten esimerkiksi Pitäjänmäen kaupunginosa > PITÄÄ+MÄKI (paikanviittoma suomen kielen sanan ”pitää (jostakin)” aiheuttaman assosiaation vaikutuksesta) ja KUNTA+MÄKI (paikanviittoma suora käännös suomen kielen sanan ”pitäjä” pohjalta). Näiden kahden tyypin paikanviittoman luomisperusteet näyttävät aineiston perusteella olevan laaja ja yleinen.

Sormiaakkosia sisältävissä lainanimissä käytetään suomalaisen viittomakielen sormiaakkosia niissä tapauksissa, joissa vastaaville suomen kielen sanoille ei mahdollisesti ole vakiintunutta viittomavastinetta. Yleensä tuotetaan suomenkielisen sanan ensimmäistä kirjainta vastaava sormiaakkonen yhdysviittoman alkuosaksi. Tästä ovat esimerkkinä Jakomäen kerrostalolähiö > j+MÄKI (toisessa paikanviittomavariantissa on suora käännös molempien suomen kielen sanojen ”jako” ja ”mäki” pohjalta eli JAKO+MÄKI), Vuosaaren kaupunginosa > v+SAARI (toisessa paikanviittomavariantissa on sormiaakkonen sulautunut viittomaan SAARI eli v^SAARI) ja Lauttasaaren kaupunginosa > l+SAARI (toisessa paikanviittomavariantissa on suora käännös molempien suomen kielen sanojen ”lautta” ja ”saari” pohjalta eli LAUTTA+SAARI).

Suomenkielisen sanan ensimmäistä kirjainta vastaava sormiaakkonen voi yksinään toimia paikanviittomana. Tällöin liike voi olla sormiaakkosen tuottamisen mukainen tai muunlainen. Tästä voi mainita esimerkkinä Sörnäisten kaupunginosa > sormiaakkonen s ylöspäin suuntautuvalla kääntöliikkeellä, Kumpulan kaupunginosa > sormiaakkonen k kaariliikkeellä suomen kielen sanan ”kumpu” aiheuttaman assosiaation vaikutuksesta (toisessa paikanviittomavariantissa on MÄKI saman sanan aiheuttaman assosiaation vaikutuksesta) ja Kluuvin kaupunginosa > sormiaakkonen k pienellä liikkeellä ylhäältä alas kasvojen edessä.

Omaperäisistä viittomanimistä voidaan mainita esimerkkinä Meilahden kaupunginosa > MEILAHTI (paikanviittoma pohjautuu korkeaan Meilahden tornisairaalan julkisivuun, katso kuva nro 1, paikanviittoma voi olla yksikätinen tai kaksikätinen), Töölön alue > TÖÖLÖ (paikanviittoma pohjautuu 1800-luvulla käytössä oleviin tietullin portinpylväisiin, katso kuva nro 2) ja Santahaminan kaupunginosa > ARMEIJA (paikanviittoma pohjautuu saarella toimivaan varuskuntaan). Paikanviittoma voi myös pohjautua viittomakielisten yhteisön merkittävien henkilöiden henkilöviittomaan. Kirjoitetun nimen ohella viittomakieliset saavat oman henkilöviittoman, joka on aina yksilöllinen ja nimenantoperusteet voivat vaihdella. Tästä ovat esimerkkinä Malmin kaupunginosa > MALM (Carl Oscar Malmin henkilöviittoman pohjalta, katso kuva nro 3), Kaisaniemi > KAISA+NIEMI (Kaisa-nimisen henkilöviittoman pohjalta) ja Ullanlinnan kaupunginosa > ULLA+LINNA (Ulla-nimisen henkilöviittoman pohjalta).

 

Kuva nro 1                 Kuva nro 2                                           Kuva nro 3

Meilahden                 Vanha tulliportti kaupungin rajalla Carl Oscar Malm

tornisairaala              Läntisellä Viertotiellä vuonna          (1826-1863)

1908

LÄHTEET

Rainò, Päivi 2006. Voiko paikannimistöä ohjailla? Viittomakielisen paikannimistön ja kielen-kuvauksen suhteista. Teoksessa Karin Hoyer, Monica Londen och Jan-Ola Östman (toim.) Teckenspråk: sociala och historiska perspektiv. Insitutionen för nordiska språk och nordisk litteratur. Helsinki: Helsingin yliopisto, s. 107-128.

Serkkola, Eira. Helsinki ennen ja nyt, osa 6: Töölön tulli. Kirkko ja kaupunki. Viitattu 17.12.2018. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/helsinki-ennen-ja-nyt-osa-6-toolon-tulli.

SignWiki Suomi – Suomalaisen viittomakielen wikisanakirja. Viitattu 17.12.2018. http://finsl.signwiki.org.

Suvi – Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja 2003. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. Viitattu 17.12.2018. http://suvi.viittomat.net.

Kuvat

Kuvat nro 1 ja 2. Wikimedia commons. Viitattu 17.12.2018. http://commons.wikimedia.org.

Kuva nro 3. Kuurojen museon kuvakokoelmat / Työväenmuseo Werstas.