Kirjoittajat: Zita Kóbor-Laitinen & Anna Hellén
Kävimme kertomassa hankkeen tähänastisista tuloksista KatuMetro seminaarissa 2.2.2018. Paikalla oli HSL:n lakosta ja lumipyrystä huolimatta muiden Katumetro-hankkeiden ja kuntien edustajia sekä muita kiinnostuneita. Kerroimme, että pääkaupunkiseudun paikannimiä kartoittava viittomakielinen nimistönkeruumme on hyvällä mallilla. Satoja paikannimiä on kerätty Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla. Osa näistä on jo nähtävissä SignWikissä. Humakin kolmannen vuosikurssin tulkkiopiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet sanastotyön projektinsa hankkeen parissa 3-4 hengen pienryhmissä. Aineistonkeruun menetelminä käytettiin viittomakielisten osallistujien kävelyhaastattelua ja ryhmäkeskustelua. Fokusryhmä koostui Helsingin, Espoon ja Vantaan viittomakielisten edustajista. Aineistoa saatiin niin suomalaisesta kuin suomenruotsalaisestakin viittomakielestä. Katumetro-seminaarissa esitimme esimerkkejä jo SignWikissä olevista paikannimiviittomista ja kerroimme, että keruuta jatketaan vielä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toisen opiskelijaryhmän voimin. Uusina alueina ja pääkaupunkiseudun vertailuaineistona ovat mukana myös Lahti, Kouvola ja Tampere.
Yhteistyö Kuuorjen liiton, Kuurojen kansanopiston ja Xamkin kanssa Tärkein yhteistyökumppanimme nimistönkeruussa on Kuurojen liitto, joka ylläpitää SignWiki-sanakirjaa. Sanakirja sai alkuunsa vuonna 2013, jolloin käynnistettiin Humakin ja Kuurojen liiton yhteinen Suomen viittomakielten kansalaissanakirja- ja korpushanke. Hanke loppui v. 2016, mutta sanastonkeruuta jatkettiin Humakin tulkkiopiskelijoiden kanssa TKI-perusteisen opetuksen puitteissa. SignWikin ideana on, että kielenkäyttäjät saavat luoda viittomasivustoja ja lisätä viittomia sanakirjaan. Opiskelijamme haastattelevat kuuroja henkilöitä ja keräävät aineistoa heiltä. Kerätty aineisto käy läpi lehtoreiden ja Kuurojen liiton asiantuntijoiden seulan ennen kun viittomat siirtyvät sivustolle.
Kaupunkikävelyiden ja kulttuuriluotainten osalta rekrytointi on käynnissä. Osallistujia on jo rekrytoitu Helsingin aikuislukion ja Stadin aikuisopiston kautta. Näistä on löydetty yhteensä jo 13 osallistujaa tutkimukseen ja haastatteluiden suorittaminen on jo aloitettu. Yhteydenottoja on tehty myös Helsingin kansanopistoon sekä vastaanottokeskuksiin, keskustelut näiden tahojen kanssa ovat käynnissä. Kulttuuriluotainten keruussa yhteistyökumppanina toimii Xamk. Kulttuuriluotaimessa kerättyä aineistoa tullaan käyttämään kuvakommunikaatioon perustuvassa tutkimuksessa hyödyksi. Kävelytutkimukseen ja kulttuuriluotain-osioon osallistuu myös Kuurojen Kansanopiston maahanmuuttajaryhmä, jossa on 30 opiskelijaa yhdeksästä lähtömaasta. He ovat aiemmin osallistuneet videointiharjoituksiin Antti Pelttarin ohjauksessa ja saaneet käytännön vinkkejä kuvaamisesta kaupungilla. Heidän tuottamat videoklipit ovat pian nähtävissä sivuillamme. Seuraavaksi he osallistuvat kaupunkiluotain-tehtävään ottamalla valokuvia heille merkityksellisistä paikoista kaupungissa.
Seminaarissa esiteltiin myös muutama muu maahanmuuttajiin, kotoutumiseen, paikkaan kiintymiseen ja integraatioon liittyvä hanke. Esittelemme niistä lyhyesti kaksi.
Kauko-hanke Diakin ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa Kaupunkisosiaalityöllä kohti vaikuttavaa kotoutumista pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa (Kauko-hanke) tutkitaan sitä, miten maahanmuuttajat kotoutuvat uuteen yhteiskuntaan. Hankkeen väliaikaistuloksia esittelivät professori Ilse Julkunen (Helsingin yliopisto) ja Marianne Nylund (Diakonia-ammattikorkeakoulu). Tämän hankkeen tutkimusasetelmana on vertailla virallisten kotouttamiskäytäntöjen kautta tapahtuvan kotoutumisen prosessin ja maahanmuuttajien omien polkujen kautta tapahtuvaa kotoutumisprosessia. Tarkoituksena on kehittää kaupunkisosiaalityön konseptia liittämällä maahanmuuttajien kokemustieto sosiaalialan toimijoiden käytännön työhön. Hankkeessa on tähän mennessä haastateltu kotoutumisprosessissa mukana olleita maahanmuuttajia ja tutkimuksen tuloksia muotoillaan parhaillaan. Haastatteluissa on noussut esille kielen merkitys kotoutumisessa: kielitaidottomuus asettaa maahanmuuttajille suuria ongelmia. ”Palvelujärjestelmä on rakentunut byrokraattiseksi, pirstaloituneeksi, suomen kieltä vaativaksi ja digitaaliseksi.” – todettiin esitelmässä.
Jaettu kaupunki -hanke Dosentti Pia Olssonin vetämässä Helsingin yliopiston hankkeessa Jaettu kaupunki, etnografinen tutkimus tilallis-toiminnallisista kohtaamisista monikulttuurisissa kaupunkiympäristöissä tarkastellaan kaupunkitilan ja etnisten kohtaamisten välisiä suhteita. Hankkeen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tilan merkityksistä ja niihin liittyvistä tunnesiteistä monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä käytetään Elijah Andersonin määrittelemää Cosmopolitan Canopy –termiä, jolla voidaan vapaasti suomennettuna tarkoittaa kosmopoliittista suojaa. Olsson esitteli esityksessään mielenkiintoisia esimerkkejä kosmopoliittisesta suojasta nauttivien ihmisten puhetavasta. He ilmaisevat puheessaan usein hyvin selkeästi kuuluvansa johonkin tiettyyn paikkaan: ”Me kontulalaiset…”. Paikkaan kiintyneet ihmiset mieltävät hankkeen tulosten perusteella ympäristönsä positiivisemmin kuin ulkopuoliset ihmiset.
Näiden edellä esitettyjen hankkeiden vetäjät olivat myös kiinnostuneita meidän Kielettömänä kaupungissa –hankkeesta. Myös yhteistyön mahdollisuudesta keskusteltiin.
